Photography

Photography

maanantai 4. helmikuuta 2019

Jos mustavalkoinen ois maailma

Mä harrastan valokuvausta ja joku päivä aion tehä sitä ammatikseni. Tällä hetkellä oon tosiaan äitiyslomalla, mutta ens syksynä mua oottaa koulupaikka valokuvauksen parissa, enkä millään malttas odottaa! 
Kuvaaminen on mulle vähän ku kirjottaminen: luonteva tapa ilmasta itseä. Parhaat valokuvat syntyy aidoista hetkistä ja tilanteista, kun ruutuun saa taltioitua aitoja, oikeita reaktioita, hymyjä, nauruja, itkua, voitontahtoa, pettymyksiä tai surua. Valokuva kertoo aina tarinan ja joka kuvassa on oma tunnelmansa. 
Parasta kuvaamisessa on paitsi itsensä ilmaiseminen, toteuttaminen ja tarinan kertominen niin myös asiakkaiden antama positiivinen palaute. On aina yhtä ihanaa kuulla, kun asiakas on tyytyväinen lopputulokseen. Ja kaikista ihaninta on se, kun asiakas katsoo kuviaan ja näkee itsensä eri tavalla: "olenko tuo minä? Olenko minä noin hyvännäköinen?


r a k a s t a n mustavalkokuvia. Tällä hetkellä. Mulla menee sykleissä kaikki tyylit ja aiheet mistä tykkään ja miten kuvaan ja tällä hetkellä mustavalkoset on vallannu mun sydämen. Näissä on sitä jotain. 






Mut se, mikä mun kuvissa saa aina näkyä oli kuva sitten mustavalkonen tai ei, on säröt. Elämä. Ei tarvitse olla täysin siloteltu ja laitettu vaan saa näyttää omalta itseltään. Aidolta.







<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti