Se blogi oli mun oma.
Hupsis. Mä koen olevani hyvin vahvasti tunne- ja taideihminen. Tunnen asiat voimakkaasti, syvästi ja näkyvästi. Mun ympärillä oleville ei jää yleensä epäselväks mun päivän fiilis. Näytän tunteet yhtä selkeesti ja vahvasti kuin mitä koen ne. Yleensä se on hyvä asia, joskus huono. Ja taideihmisen musta tekee se, että mä rakastan valokuvaamista, musiikkia, tanssia, esiintymistä, teatteria, kirjottamista, kirjoja ja elokuvia. Musta on ihana katsoa, kun ihmiset heittäytyy ja antaa jotain itsestään muille, oli se sitten avointa esiintymistä laulamisen tai tanssin muodossa tai kolumni hesarissa.
Mutta mun suhde kirjottamiseen muuttuu vähän samalla tavalla kuin musiikkimaku: kirjotan asioista, jotka inspiroi mua sillä hetkellä ja tyylilaji vaihtelee. Mä en osaa pakottaa kirjottamista, sitä vois ehkä yrittää vähän harjotella. Mutta mä oon kirjottajana vielä vähän sellanen fiiliskirjottaja: mulle iskee vahvasti inspiraatio ja tunne, että nyt pitää saada nää ajatukset ylös, paperille tai näytölle. Viimeaikoina oon kirjottanu novellia, ennen sitä kirjottelin omaksi iloksi biisejä. Ja sitten ennen sitä oli tää blogi. Toisinaan mulla on valtava tarve saada paperille kerrottua mun oma mielipide, mun oma kokemus, mun oma tarina. Toisinaan taas itken tän maailman vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Ja sitten mun on pakko heittäytyä omasta elämästä pois ja kirjottaa jotain täysin fiktiivistä ihmisistä, joita ei oo olemassa, joille saan keksiä omat onnet ja onnettomuudet ja päättää heidän elämästä.
Mutta jos nyt tälleen tiivistetysti kerron vuoden tapahtumat, niin voidaan aloittaa sit suhteellisen puhtaalta pöydältä tää homma. Eli tässä kaikki, mitä teidän on syytä tietää mun vuoden mittasesta blogitauosta:
- Alotin valokuvausopinnot!
- Ja oon saanut kuvata ihan mielettömän määrän ihania ihmisiä, juhlia ja hetkiä.
- Kävin Lintsillä vanhassa vuoristoradassa ja Suomenlinnassa kuvaamassa ja haistelemassa merta.
- Jätin punaisen lihan pois mun ruokavaliosta.
- Jätin lihan pois mun ruokavaliosta.
- Olin tammikuun vegaanihaasteella, jota oon jatkanut nyt enemmän ja vähemmän.
- Äänestin eduskuntavaaleissa.
- Kuuntelin niin paljon Lauri Tähkän Palavaa vettä biisiä, että esikoinen, kohta 5v, osaa sen ulkoa.
- En voi sietää Arttu Wiskarin musiikkia ja silti sitä löytyy mun kuunnelluimpien biisien joukosta Spotifystä, en tiiä, miten se on mahdollista.
- Podin ja poden loputonta ilmastoahdistusta.
- Oon shoppaillu enemmän kirppareilla.
- Tanssin koko viime vuoden ja nautin siitä täysillä.
- Mutta innostuin jälleen juoksusta ja tanssi sai jäädä.
- Juoksin kympin Kuopio maratonilla viime syyskuussa.
- Ja ilmottauduin puolikkaalle nyt tulevalle Kuopio maratonille syyskuulle.
- Tilasin hesarin.
- Oon tutustunut ihan mielettömän ihaniin ihmisiin.
- Loikoilin vaahtokylvyssä mun miehen kanssa hääpäivänä. Ja söin suklaata.
- Uskaltauduin kameran eteen alusvaatteisillani.
- Olin Reino Nordinin, Tuure Kilpeläisen, Lauri Tähkän ja Teflon Brothersien keikalla. Ja Popedan keikalla, mut lähettiin viiden minuutin jälkeen pois, kun se oli aika huono.
- Rikoin mun lähes kaikki jouluperinteet ja silti joulu oli ihana joulu.
- Olin elämäni ensimmäistä kertaa viihteellä uutena vuotena!
- Aloin käydä jälleen psykologilla.
- Rakas kuopus täytti vuoden.
- Alotin jälleen rakkaan teatteriharrastuksen!
- En käynyt kertaakaan hierojalla.
- Edelleen venyttely on ärsyttävää.
- Sain viikonlopputöitä ja se paikka on just täydellinen tähän elämäntilanteeseen.
- Värjäsin hiukset punaseks.
- Kävin juhlimassa monta monituista iltaa.
- Olin kipeenä enemmän kuin edellisenä viitenä vuotena.
- Täytin 27, eli rokkari-ikä alko.
- Oon nauranu esikoisen verbaaliselle lahjakkuudelle.
- Oon seurannu kuopuksen maailman vallotusta ja tsempannu ensiaskeliin.
- Tällä hetkellä lempibiisit on Mikael Gabriel-Löytäjä saa pitää, Nik Kershaw-The Riddle, Vesala-Uusia unelmia ja Antti Tuisku-Valittu kansa.
Olkaapa hyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti